Rakkaustarinasta rakkaussotaan – kirjadialogi

Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina ilmestyi 1978. Kirja on puhutellut lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Ebba Witt-Brattström omisti teoksensa Vuosisadan rakkaussota Märta Tikkaselle.

Kirjat herättävät kysymyksiä siitä, miksi edes feministin perhe ei ole vapaa sukupuolirooleista, miksi eroa on helvetin katkeraa tehdä ja miten väkivaltaiseen mieheen  saattoi rakastua. Kata-Riina ja Minna keskustelivat siitä, mitä ajatuksia kirjat heissä herättivät.

Minna: Vuosisadan rakkaussota on suhdettaan perkaavan naisen ja miehen dialogi. Rakkautta ei enää ole. On vain viha ja pettymys toiseen. Taistelun lisäksi kirja kertoo ahtaista sukupuolirooleista ja väkivallasta.

 

Mies sanoi:

Jos hylkäät minut

Ensikosketus psykofyysiseen fysioterapiaan – Yksi tunti, kolme oivallusta

Keho muistaa ja varastoi kokemuksia. Pelko, ahdistus ja häpeä sekä traumakokemukset ilmenevät meissä eri tavoin. Moni kärsii päänsärystä, vatsavaivoista tai unihäiriöistä. Myös erilaiset hengityksen häiriöt, kuten hyperventilaatio, ovat yleisiä. Kiireinen elämänrytmi johtaa omien voimavarojen ylittämiseen ja kehon jännittymiseen.

Psykofyysinen fysioterapia lähestyy ihmistä kokonaisuutena
Länsimaiseen fysioterapiaan perustuva psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, joka lähestyy ihmistä kokonaisuutena. Se korostaa kehon ja mielen yhteistyötä ja niiden vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Sain mahdollisuuden tutustua psykofyysiseen fysioterapiaan käytännössä fysioterapeutti Netta Viitalan johdolla. Psykofyysinen fysioterapiayhdistys, PSYFY, suosittelee psykofyysistä fysioterapiahoitoa muun muassa jännityksiin ja kiputiloihin. Toivon, että saisin apua kiputiloihini niskassa ja hartioissa.

Ylös, ulos ja satulaan – Työmatkapyöräily tuo tehoa työpäivään

Ulkoilmaa, liikuntaa ja vuodenaikojen tahdissa muuttuvia maisemia. Tästä kaikesta on mahdollisuus nauttia samalla kun pyöräilee työpaikalle. Suomen ympäristökeskuksen kansalaisbarometrin mukaan työmatkapyöräilyn suosio on kasvanut, ja työmatkoista noin 20 prosenttia tehdään pyörällä. 

Työmatkapyöräilijä asuu useimmiten pikkupaikkakunnalla
Työssäkäyvän suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 12 kilometriä. Työpaikalle kuljetaan useimmiten autolla. Sillä ajetaan lyhyitäkin, jopa alle 10 kilometrin työmatkoja.

Tyypillinen työmatkapyöräilijä on 30-39-vuotias henkilö, joka asuu pikkupaikkakunnalla. Innokkuus työmatkapyöräilyyn vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi oululaiset pyöräilevät 24 prosenttia työmatkoista, Helsingissä vastaava luku on yhdeksän.

Meidän suomalaisten kannattaisi innostua hyötyliikunnasta nykyistä enemmän.