Kaikki kirjoittajan Katriina artikkelit

Puutarhurista toimittajaksi, koska kasvit ovat tärkeitä mutta yhteiskunta tärkeämpi. Koukussa sosiologian harrasteluun ja tietokirjoihin. Herkistyy katsoessaan Trinny & Susannah Skandinaviassa.
kulttuuri

Oma rakas supernapa opettaa lapselle myönteistä asennetta omaan kehoon

Jätä kommentti

Iso miettii, onko hänen vatsansa liian suuri. Samaa kysyy moni pienen lapsen vanhempi peilin edessä. Harmillisen usein tätä aikuisen oman kehon reflektointia todistaa oma lapsi, joka oppii, etteivät kaikki kehot ole yhtä toivottuja.

Iso on henkilöhahmo Ninka Reitun kirjassa Oma rakas supernapa. Olemme lukeneet kirjaa nyt pari viikkoa kaksivuotiaan tyttäreni kanssa.

Olen pitkään pohtinut, miten voisin tukea lapseni kehollisen itsetunnon kehitystä. Kirja vastaa osaltaan tähän kysymykseen, ja tuli jäädäkseen perheemme yhteiseen lukemistoon.

Lapsellani on kirjoista vahvoja mielipiteitä, eikä ole ihan sama, mitä kirjaa iltasaduksi luetaan. Yleensä hänelle täytyy esitellä uutta kirjaa muutamankin kerran ennen kuin se alkaa kiinnostaa. Oma rakas supernapa tekee tässä poikkeuksen. Kirjan hassuttelu, omien jäsenien nimeäminen ja ihmettely voittivat kaksivuotiaan sydämen puolelleen välittömästi.

Oma rakas supernapa opettaa lapselle myönteistä asennetta omaan kehoon full post

(418 words, 1 image, estimated 1:40 mins reading time)

yhteiskunta

Barbie – ahdas naisen malli vai tyttökulttuurin ylistys?

Jätä kommentti

Tunnustan. Leikin lapsena Barbie-nukeilla. Paljon.

Nykyään Barbie herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Nukkeen tiivistyvät ahtaat kauneusihanteet ja kulutuskulttuuri, mutta myös tyttökulttuurin ihanuus.

Barbien vaatekaappia sopii kadehtia. Lapsi voi vaihtaa nukelleen mekkoja ja korkokenkiä loputtomiin. Jos juhlat kyllästyttävät, Barbie voi huoletta jättää ne väliin. Sen sijaan Barbie voi astella ympäri pukeutumishuonettaan vaikka koko illan. Ei varmasti tule tylsää.

Juuri Barbien vaatteet ovat syöpyneet monen leikkijän mieleen niin voimakkaasti, että ne hallitsevat Barbie-muistoja vielä aikuisenakin.

Rakkautemme tyyliin kantaa usein aikuisikään saakka. Suomen tekstiili & muoti ry:n mukaan suomalainen käyttää rahaa vaatteisiin keskimäärin 860 euroa vuodessa. Tämä on alle EU:n keskiarvon, silti se kuulostaa mielestäni paljolta. Bureau of Laubour Statisticsin mukaan keskimääräinen yhdysvaltalainen kuluttaa vaatteisiin yli kaksinkertaisen summan.

Barbie – ahdas naisen malli vai tyttökulttuurin ylistys? full post

(448 words, estimated 1:48 mins reading time)

elämä, yhteiskunta

Vilkaisu sivupeiliin: sanomisen voima on myrkkyä häpeälle

Jätä kommentti

Minna kirjoitti viime torstaina viisaasti kaikesta siitä häpeästä, joka ei hänelle kuulu. Eikä se kuulu minullekaan. Eikä sinulle.

Pelkään aivan järjettömästi itsestäni puhumista. Viimeisen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Olen oppinut sanomaan häpeälle haista paska. Siksi jaan poikkeuksellisesti henkilökohtaisen kirjoituksen.

Minuun häpeä on juurtunut monessa elämän käänteessä: koulukiusaamisen ja aiemman huonon parisuhteen myötä.

Häpeä saa ihmisen käpertymään sisäänpäin. Se tarttuu takin helmaan kuin takiainen. Pistelee ja estää menemästä sinne missä tapahtuu. Jokuhan voi vaikka nähdä, että takin helmassani roikkuu takiaisia.

Vilkaisu sivupeiliin: sanomisen voima on myrkkyä häpeälle full post

(570 words, estimated 2:17 mins reading time)

elämä, yhteiskunta

Reippaan masentuneen tragedia on se, että paha olo kätkeytyy touhukkaan kuoren taakse

Jätä kommentti

Psykologia ei tunne korkean toimintakyvyn masennusta omana käsitteenään. Ilmiö on silti todellinen.

Masentunut makaa sängyssä. Masentunut ei halua lähteä ulos tai nähdä ihmisiä. Kuulostaako tutulta? Monen masentuneen kohdalla tämä pitääkin paikkaansa. Käsitys ei vain tunnu tavoittavan koko kuvaa.

Henkilö voi olla ulospäin reipas ja tehokas, elämässä hyvin kiinni. Toimintakyky pysyy yllä, kun masennuksesta kärsivä pitää itsensä kiireisenä. Silti hänen sisäinen maailmansa voi olla rikki.

Olen viime aikoina jutellut ystävien kanssa masennuksesta. Törmään toistuvasti siihen, että ihmiset ympärilläni tunnistavat mistä puhun. Olo on rehellisesti sanottuna paska, mutta henkilö pinnistelee silti töiden tai opintojen kanssa.

Reippaan masentuneen tragedia on se, että paha olo kätkeytyy touhukkaan kuoren taakse full post

(578 words, estimated 2:19 mins reading time)

elämä

Hiv-tartunta ei ole este seurustelulle

Jätä kommentti

 

Milla, 30, käy kaksi kertaa vuodessa Auroran sairaalan infektiopoliklinikalla. Hänellä on hiv. Muuten sairaus ei hänen elämäänsä vaikuta.

Milla oli saanut tietää olevansa hiv-positiivinen puoli vuotta ennen kuin alkoi tapailla nykyistä puolisoaan. Tartunnasta kertominen pelotti, ja hän ajatteli ensin jänistää koko suhteesta.

Lopulta Milla kertoi asiasta sähköpostilla. Puolentoista tunnin kuluttua puhelin soi, ja asiaa sulatellut kumppaniehdokas halusi tavata.

−Menimme yhdessä lenkille ja puhuimme sairaudestani. Asia ei ole sen koommin vaivannut suhdettamme.

Pari on seurustellut kohta viisi vuotta.

Tartunnastaan huolimatta Milla ei koskaan pelännyt jäävänsä yksin.

Hiv-tartunta ei ole este seurustelulle full post

(374 words, estimated 1:30 mins reading time)