Milla, 30, käy kaksi kertaa vuodessa Auroran sairaalan infektiopoliklinikalla. Hänellä on hiv. Muuten sairaus ei hänen elämäänsä vaikuta.
Milla oli saanut tietää olevansa hiv-positiivinen puoli vuotta ennen kuin alkoi tapailla nykyistä puolisoaan. Tartunnasta kertominen pelotti, ja hän ajatteli ensin jänistää koko suhteesta.
Lopulta Milla kertoi asiasta sähköpostilla. Puolentoista tunnin kuluttua puhelin soi, ja asiaa sulatellut kumppaniehdokas halusi tavata.
−Menimme yhdessä lenkille ja puhuimme sairaudestani. Asia ei ole sen koommin vaivannut suhdettamme.
Pari on seurustellut kohta viisi vuotta.
Tartunnastaan huolimatta Milla ei koskaan pelännyt jäävänsä yksin.
−Ajattelin, että voisin muuttaa muualle, jos en löytäisi Suomesta puolisoa. Enkä muutenkaan haluaisi seurustella ihmisen kanssa, jolle hiv on vielä 2010-luvulla ongelma.
Asenteet muuttuvat hitaasti
Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja ja seksuaalineuvoja Sini Pasasen mukaan hiv:stä puhuminen on vaikeampaa hiv-positiivisille, joilla on ollut tartunta pitkään. He ovat kohdanneet enemmän sairauteen liittyviä epäluuloja. Tilanne hiv-positiivisen elämässä oli vielä 80-luvulla paljon synkempi.
Pasanen pitää harmillisena sitä, että tartunnan saaneet joutuvat yhä miettimään ulkopuolisten suhtautumista sairauteensa.
−Hiv:hen liittyvät asenteet päivittyvät hitaasti, mutta tilanne on parantunut vuosien varrella merkittävästi. Varsinkin nuoret suhtautuvat tartuntaan ja seurusteluun avoimemmin.
Lääkitys on nykyään niin kehittynyttä, että hiv:n kanssa eletään kuin minkä tahansa kroonisen sairauden kanssa. Tauti ei johda enää kuolemaan, koska lääkkeet estävät sen etenemisen aidsiksi.
Toimivalla lääkityksellä oleva hiv-positiivinen ei tartuta virusta edes suojaamattomassa seksissä. Riittävän suojan saaminen edellyttää kahta asiaa: viruksen kantaja on lääkityksellä ja viruskopioiden määrä veressä on niin pieni, ettei sitä pystytä mittaamaan.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos arvioi, että Suomessa on noin 600 henkilöä, jotka eivät tiedä kantavansa hi-virusta. He voivat yhä tartuttaa virusta eteenpäin.
Myös perheen perustaminen onnistuu
Lääkityksen ansiosta myös hiv-tartunnan riski äidiltä lapselle on häviävän pieni. Ilman hoitoa tartunnan riski on 20 − 30 prosenttia. Lääkehoidon avulla se putoaa alle prosenttiin.
Hiv-positiivisten lisääntymisoikeudet ottivat harppauksen eteenpäin, kun myös lapsettomuushoidot tulivat mahdollisiksi tammikuussa 2016. Silloin Helsingin ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen avattiin erilliset laboratoriot, joissa voidaan käsitellä hiv- ja hepatiittipositiivisten henkilöiden sukusoluja.
Kun hiv-positiivinen Milla sai tietää tartunnastaan, lääkäri kertoi hänelle heti, että hän voi harrastaa seksiä ja saada terveitä lapsia. Jälkeenpäin tilanne naurattaa häntä.
−Kysyin, että voinko saada lapsia myös toisen hiv-positiivisen kanssa. Lääkäri vastasi, että myös se olisi mahdollista.
Milla ei itse halua lapsia, mutta hänestä on hyvä tietää, että se on mahdollista, jos mieli muuttuu.
Millan nimi on muutettu.