Ensikosketus psykofyysiseen fysioterapiaan – Yksi tunti, kolme oivallusta

Keho muistaa ja varastoi kokemuksia. Pelko, ahdistus ja häpeä sekä traumakokemukset ilmenevät meissä eri tavoin. Moni kärsii päänsärystä, vatsavaivoista tai unihäiriöistä. Myös erilaiset hengityksen häiriöt, kuten hyperventilaatio, ovat yleisiä. Kiireinen elämänrytmi johtaa omien voimavarojen ylittämiseen ja kehon jännittymiseen.

Psykofyysinen fysioterapia lähestyy ihmistä kokonaisuutena
Länsimaiseen fysioterapiaan perustuva psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, joka lähestyy ihmistä kokonaisuutena. Se korostaa kehon ja mielen yhteistyötä ja niiden vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Sain mahdollisuuden tutustua psykofyysiseen fysioterapiaan käytännössä fysioterapeutti Netta Viitalan johdolla. Psykofyysinen fysioterapiayhdistys, PSYFY, suosittelee psykofyysistä fysioterapiahoitoa muun muassa jännityksiin ja kiputiloihin. Toivon, että saisin apua kiputiloihini niskassa ja hartioissa.

Kokemuksellinen oppiminen terapiaprosessin keskiössä
Terapeutti laatii kehonharjoitteet asiakkaan voimavaroja kuunnellen. Kehon rajoja ei rikota eikä liikkeitä suoriteta väkisin.

Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen voi kokemuksen kautta löytää keinoja ja saada oivalluksia esimerkiksi kivunhallintaan ja hengityksen tasapainoon.

Ajatus kehoon
Netta ohjasi minut kehonharjoitteisiin lempeällä ja varmalla äänellä. Muutamissa harjoitteissa hän käytti kosketusta apuna. Tein harjoitteita seisten, istuen ja selinmakuulla.

Sain tehdä jokaisen kehonharjoitteen hitaasti ja pienin elein – kehoa kuunnellen. Mieli ehti mukaan kehon tuntemuksiin. Minun ei tarvinnut huolehtia siitä, miltä näytän, koska harjoitteissa ei käytetä peiliä. Muitakaan apuvälineitä ei tarvittu, jumppa-alusta ja muutama metri tilaa ympärille riittävät.   

Hiljaisuus ja levollisuus loivat ympärilleni tilan, jossa ajatukset saivat pikku hiljaa nousta pintaan liikkeiden myötä.

Ensimmäinen oivallus
Se, mitä olen luullut ylvääksi ryhdiksi, onkin ollut kehon virittämistä kireälle jousipyssyn tapaan. Kun haen Netan johdolla pehmeyttä seisoma-asentooni, huomaan, että polveni ovat yliojentuneet ja lukossa. Sen vuoksi hartiani ovat kireällä, niskakin on jännittynyt ja kipuileva.

Pohdin hetken aikaa Netan kanssa kehoni tuntemuksia. Hyvinkin pienet kehonmuutokset voivat heilauttaa minäkuvaa: Jos en enää yliojenna kehoa, vaikutanko silti muiden silmissä luotettavalta ja itsevarmalta?

Myöhemmin rohkaistun miettimään ryhtiäni uudestaan, tällä kertaa kotona peilin edessä. Pienet korjaukset kehon asennossa eivät näy ulospäin, mutta niillä on suuri vaikutus omaan hyvinvointiini.

Toinen oivallus
Puren ala- ja yläleukaa yhteen miltei koko ajan. En ole kiinnittänyt tapareaktioon huomiota arjessa, vaikka olen joskus nuoruudessani joutunut hankkimaan purentakiskon hammaslääkäriltä. Pysähdyn miettimään tuntemustani leuoissa, niskassa ja hartioissa.

Netta muistuttaa minua aika ajoin alaleuan rentouttamisesta rauhallisin äänenpainoin. Ehdin miettiä useasti harjoitteiden aikana ulkonäköäni ja sitä, kuinka monta leukaa minulle muodostuu, kun vapautan alaleuan irti yläleuasta.

On hyvä, että terapeutti palauttaa karkailevat ajatukseni kehoon säännöllisin väliajoin.

Huomaan, että mitä pidemmälle etenemme kehonharjoitteissa, kiputuntemukset niskassa alkavat lieventyä. Myös hengitys kulkee vapaammin eikä ole enää niin pinnallista. Kosketus kehoon alkaa löytyä.

Kolmas oivallus
Kehoni onkin hyvä, ei paha. Se on kantanut kolme lasta, iloinnut ja itkenyt. Pidätellyt itkua. Se on toivonut, pelännyt ja rakastanut.

Keho kantaa tarinaa, mutta en ole pysähtynyt kuuntelemaan sen viestejä. Tässä on jotakin ajallemme tunnusomaista: mieli ja keho ovat irrallisia toisistaan. Monet meistä emme ole kosketuksissa omiin tunteisiimme.

Oivallus siitä, että olen yrittänyt unohtaa kehoni ja tehdä sen pieneksi ja näkymättömäksi, nostaa pintaan surua. Samalla tässä kaikessa on jotakin lohduttavaa: minulla on mahdollisuus pysähtyä ja ihmetellä sitä, mitä minussa tapahtuu. Saan muuttua, askel kerrallaan.

Tunnin jälkeen koen, että olen kotona omassa kehossani enemmän kuin pitkään aikaan.


*********
Psykofyysisen fysioterapian yhdistys PSYFY suosittelee sivustollaan psykofyysistä fysioterapiatyöskentelyä ihmisille, joilla on:

  • Stressioireita, unettomuutta, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai uupumusta
  • Mielenterveyden ongelmia esim. masennusta, syömishäiriöitä tai paniikkioireita
  • Neurologisten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamia toimintakykyhäiriöitä
  • Pitkittyneitä kiputiloja
  • Vaikeuksia perusliikkumisessa tai oman kehon tiedostamisessa
  • Traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta aiheutuvia fyysisiä oireita

Muikkeleiden Terhi kiittää:
Psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneella fysioterapeutti Netta Viitalalla on kahdenkymmenen vuoden kokemus fysioterapeuttina toimimisesta eri-ikäisten asiakkaiden parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoissairaanhoidossa julkisessa terveydenhuollossa ja ottaa lisäksi vastaan asiakkaita psyykkisen hyvinvoinnin keskuksessa Kompissa, Helsingissä

Lisää aiheesta:
Psyfy.net

kuva: Christopher Harper

Edit: lisätty kuvatiedot 16.4.2018, 12:17

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *