Mitä kuuluu Kuuhullu?

Kuuhulluuden olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan tieteellisin keinoin. Se on silti todellinen ilmiö siitä kärsiville ihmisille. Facebookin Kuuhullut tietävät, että täysikuun aikaan uni jää vain nimelliseksi ja olo on levoton.

Vuosi 2017 oli lopuillaan ja Espanjan Los Bolichesissa paistoi täysikuu. Pasi Rantanen istui aallonmurtajalla kiven kolossa. Hän söi eväitään ja katseli, kuinka kuu siirtyi meren yllä. Hän nautti meren hiljaisesta kohinasta. Kun aurinko nousi aamuviideltä, Rantanen hiippaili loma-asunnolleen nukkumaan. 

Yö oli poikkeuksellinen, koska Pasi Rantasen ei tarvinnut pakoilla unettomuutta. Normaalisti hän joutuu syömään reseptilääkkeitä saadakseen unen päästä kiinni. Hän ottaa neljäsosatabletin Imovanea, tai ihan korkeintaan puolikkaan. Ja toisen mokoman Ketipinoria. Niitä määrätään mielenterveysongelmiin ja unettomuuteen.

”Mun on pakko nukkua napeilla, ei mun elämästä muuten tulisi mitään”, espoolainen Pasi Rantanen, 48, sanoo. Rantanen ajaa työkseen autoa, mutta valvotun yön jälkeen hän ei hyppää rattiin. Täysikuuta edeltävällä viikolla Rantanen on usein töissä niin väsynyt, että työkaveritkin huomauttelevat.

Kuuhulluus on uskomus, jonka mukaan kuun eri vaiheet vaikuttavat ihmisen mielentilaan. Tarinoissa kuuhulluus saatetaan esittää ihmisen totaalisena sekoamisena tai muuttumisena joksikin taruolennoksi – esimerkiksi ihmissudeksi. 

Kuuhullut-nimisessä Facebook-ryhmässä asia käsitetään arkisena oikkuna. Ryhmän 1200 jäsentä muun muassa seuraavat kuun vaiheita ja keskustelevat siitä, millä tavalla kuu vaikuttaa heidän elämäänsä.

Kuuhullut-nimisessä Facebook-ryhmässä asia käsitetään arkisena oikkuna. 

Pasi Rantanen on yksi Kuuhulluista. Hän näyttää ryhmäläisten käymiä keskusteluja puhelimestaan.

”Mitenkä täysikuu vaikuttaa teihin muuten ettei saa nukuttua?” joku kysyy.

”Musta tulee varsin toimelias. Eilen mm siivosin vaatehuoneen.”

”Minulla näyttää todella omituisia unia. Siis tooodella omituisia…”

”Viikkoa ennen täysikuuta unen määrä vähenee. Heräilen monta kertaa ja saletisti ylhäällä viiden aikaan jo. Loppuu yleensä kun täyskuu alkaa taas surkastua.”

”Viikon verran ennen täysikuuta ja sen aikana unettomuutta. Levoton olo. No energiaa riittää kaikenlaisiin kodin hommiin.”

”Energinen….saan aikaseks paljon täyden kuun aikaan ja lähipäivinä. Silloin rästiinjääneet hommat tulee viimestään tehtyy.”

”Kuu sotkee monen ihmisen elämää, kyseessä ei ole vain yksi eikä kaksi ihmistä”, Rantanen sanoo. Hän esittelee puhelinsovellusta, jota hän käyttää kuun tilanteen tarkkailemiseen reaaliajassa. Ruutu on täynnä pieniä kuun kuvia. 

”Kuu sotkee monen ihmisen elämää, kyseessä ei ole vain yksi eikä kaksi ihmistä.” 

Kuuhulluutta on tutkittu vuosikymmeniä, mutta sen olemassaololle ei ole löydetty tarpeeksi vahvaa tieteellistä näyttöä. Tällä hetkellä täysikuun katsotaan vaikuttavan ihmisen nukahtamiseen ja vireyteen lähinnä psykologisesti. Joitakin kuuhulluuden olemassaoloon viittaavia tutkimustuloksia on, mutta niitä ei ole onnistuttu toistamaan uskottavasti.

Vuonna 2016 julkaistun kansainvälisen suurtutkimuksen mukaan 9–11-vuotiaat lapset nukkuvat keskimäärin viisi minuuttia vähemmän täyden kuun aikaan kuin muina aikoina. Tutkimuksessa seurattiin 5812 lapsen aktiivisuutta ja unenlaatua 28 kuunkierron ajalta. Tutkimus on julkaistu ja vertaisarvioitu Frontiers in Pediatrics -nimisessä verkkojulkaisussa. Kritiikin mukaan viiden minuutin ero ei ole tarpeeksi huomattava, sillä se on voinut johtua myös mittausvirheistä.

Sveitsiläisen Baselin yliopiston tutkimusryhmä puolestaan tutki 33 osanottajan aivosähkökäyriä ja hormonitasoja tarkasti valvotuissa olosuhteissa. Tuloksien mukaan osanottajien syvän unen määrä laski 30 prosenttia täyden kuun aikaan. He nukahtivat keskimäärin viisi minuuttia myöhemmin ja nukkuivat 20 minuuttia vähemmän kuin muina öinä. Heidän elimistönsä eritti myös vähemmän nukahtamishormoni melatoniinia. Tutkimusta ei alun perin ollut tarkoitettu kuun vaikutusten seuraamiseen, joten tuloksiin ei voitu tietoisesti vaikuttaa. Yhteys huomattiin, kun tutkimusryhmä palasi keräämäänsä dataan myöhemmin uudelleen.

”Tuo kuulostaa sellaiselta koejärjestelyltä, joka olisi helppo toistaa isommallakin otannalla”, sanoo Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Hänen mukaansa kuun yhteyttä nukahtamiseen on tutkittu paljon, mutta tulokset vaikuttavat satunnaisilta. Mitään selkeää trendiä ei tule esiin. 

”Täysikuun aiheuttamat muutokset eivät voi olla kauhean merkittäviä juttuja, koska muuten ne olisivat käyneet jo ilmi”, Liljeström sanoo.

Kuu kuitenkin vaikuttaa Maahan monella tavalla. Sen painovoima synnyttää erilaisia vuorovesi-ilmiöitä, joista tutuin lienee nousu- ja laskuvesi. Liljeströmin mukaan Suomessa vedenpinta nousee korkeintaan pari senttiä, mutta maailmalla vuorovesi voi kohota poikkeuksellisesti jopa 15 metriä.

Vesimassojen lisäksi kuu vetää puoleensa myös maanpintaa. Päiväntasaajan tienoilla maanpinta nousee noin 30 senttimetriä kuuta kohti; Helsingin korkeudella parikymmentä senttiä. Koska kuu liikkuu suunnilleen Päiväntasaajan yläpuolella, sen painovoiman vaikutukset ovat siellä kaikkein voimakkaimpia.

Kuun aiheuttamat vuorovesi-ilmiöt jarruttavat Maan pyörimisliikettä. Kuu etääntyy Maasta noin neljä senttiä vuodessa, minkä vuoksi Maan vuorokausi pitenee millisekunnilla sadassa vuodessa. Ilman kuuta Maa siis pyörisi edelleen samaa vauhtia kuin syntyhetkellään. Päivän pituuden on arvioitu tuolloin olleen vain kuusi tai kahdeksan tuntia.

”Jengi ei yleensä hahmota sitä, että nämäkin asiat muuttuvat. Aikaskaalat ovat vain niin pitkiä, että ihmiselämän mittakaavassa se ei tunnu miltään”, Anne Liljeström sanoo.

Se on hyvä huomio, sillä kuuhulluuden puolustajat viittaavat usein juuri luonnossa esiintyviin ilmiöihin. 

Kuuhulluuden puolustajat viittaavat usein juuri luonnossa esiintyviin ilmiöihin

”Jos kerran kuun vetovoima vaikuttaa vuoroveteen, niin miksei se sitten vaikuttaisi ihmisen mieleen?” kysyy vantaalainen Auli Koskinen, 51. Hänkin kuuluu kuuhullujen Facebook-ryhmään.

Auli Koskinen työskentelee ravintola-alalla. Hän on huomannut, että täysikuun aikaan ihmiset ovat ravintolassa tavallista levottomampia.

”Ihmiset ovat enemmän varpaillaan”, hän sanoo.

Hänestä itsestäänkin tulee silloin poikkeuksellisen toimelias. Täysikuun aiheuttamaan unettomuuteen ei hänen mukaansa auta mikään.

”Se vaan pitää niin sanotusti kärsiä”, Koskinen sanoo.

Pasi Rantanen puolestaan sai nukahtamiseen tarvitsemansa lääkkeet, mutta joutui ”puhumaan puuta heinää” työterveyslääkärille.

”Sanoin käyväni niin kierroksilla, etten saa nukuttua. Se piti tuoda esiin ahdistuksen ja muun sellaisen kautta. En olisi muuten varmaan saanut lääkkeitä”, Rantanen sanoo.

Hän joutuu esittämään olevansa ahdistunut ja stressaantunut joka kerta, kun hän käy uusimassa reseptinsä. 

”Se ärsyttää mua ihan hirveästi”, Rantanen sanoo. Hänen arkensa on stressaavan vastakohta – tasaista ja ennalta-arvattavaa.

”Tämä on sellainen asia, jolle lääkärit kohauttelevat hartioitaan. He sanovat, että se on stressiä tai jotain. Minusta se on potilaan aliarvioimista”, hän sanoo.

Vaikka Pasi Rantanen on joutunut puolustelemaan lääkärille unettomuuttaan, hänen työkaverinsa ovat vuosien varrella oppineet tuntemaan ja hyväksymään hänet.

”Työkaverit saattavat huomauttaa viikkoa ennen täysikuuta että jaahas, sä et ole taas nukkunut”, Rantanen sanoo. He jopa vitsailevat kuuhulluudesta. 

Muut tietävät myös Auli Koskisen kuuhulluudesta. Hän ei ole joutunut puolustelemaan kuuhulluuttaan kellekään.

”Olen muutenkin niin erikoinen persoona, etteivät muut siitä juurikaan välitä”, hän sanoo.

Entäpä, jos muut eivät usko? Auli Koskisella on vastaus niillekin, jotka pitävät kuuhulluutta huuhaana:

”Ne ei oo oikeella taajuudella.”

EDIT: Otsikko muutettu 19.9.2019 klo 10.39. Vanha otsikko: Kun kuu pistää elämän sekaisin

Teksti ja kuva: Sofia Kasari

Kirjoittaja on nuori nainen, jolla on vanha sielu ja kroonisia kasvukipuja. Purkaa luovuuttaan kuvin, sanoin ja sävelin. Nähdään toisinaan tanssimassa ruokakaupan pakasteosastolla. Luultavasti hymyilee leveästi – jos ei muuten, niin ainakin hyvän aterian jälkeen.

Vastaa